Siirry suoraan sisältöön

Aurinko ja UV-säteily

Auringon lämmöstä ja valosta nauttiminen on monelle kesän ja lomamatkan kohokohta. Auringon säteilyn kanssa kannattaa kuitenkin olla varovainen. Runsas UV-säteilyn määrä ja ihon palaminen lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään.

Ihosyövän vaara on todellinen myös Suomessa, vaikka aurinko ei täällä paahdakaan yhtä kuumasti kuin etelän lämpimissä maissa.

Ihosyöpä johtuu lähes aina auringon UV-säteilystä. Jopa 95 prosenttia ihosyövistä voidaan estää, jos auringolta suojaudutaan oikein. Ensisijainen keino suojautua auringon säteilyltä on pysytellä varjossa.

Mitä syöpää UV-säteilty aiheuttaa?

UV-säteily aiheuttaa ihosyöpää, kuten melanoomaa, okasolusyöpää ja tyvisolusyöpää. Auringon UV-säteily on tärkein ihosyövän riskitekijä. Ihon toistuva palaminen ja elinikäinen aurinkoaltistus lisäävät ihosyöpien riskiä.

Ihosyövät ovat yleistyneet viime vuosikymmeninä. Tämä johtuu väestön ikääntymisestä, mutta myös siitä, että auringossa oleskellaan enemmän vähissä vaatteissa.

Melanooma

Melanooma on vaarallisin ihosyöpä, koska se leviää nopeasti lähettäen etäpesäkkeitä. Melanooman riskiä lisää erityisesti ihon palaminen nuorella iällä. Sen vaaraa lisää myös runsas auringonotto ja solariumin käyttö.

Melanooma eli tummasolusyöpä on ollut vuosikymmenien ajan nopeimmin yleistyviä syöpiä länsimaissa. Ihomelanooma kehittyy tyypillisesti vartalon tai raajojen ihoon. Muista ihosyövistä poiketen melanoomaa esiintyy myös suhteellisen nuorilla ihmisillä.

Melanoomaan sairastumisen riski on suurin niillä, joilla on:

  • vaalea iho, joka palaa helposti (ihotyyppi 1 ja 2)
  • punainen tai vaalea tukka ja vaaleat silmät
  • paljon luomia tai pisamia
  • suvussa ollut melanoomaa (perinnöllisyys)
  • iho palanut auringossa toistuvasti

Usein melanooma syntyy uutena luomena tai ihomuutoksena. Arviolta joka kolmas melanooma alkaa jo olemassa olevasta luomesta. Jos iholla oleva luomi muuttaa ulkonäköään tai löydät uuden epäilystä herättävän luomen, käy näyttämässä sitä aina lääkärille.

Tarkkaile luomiasi

Muut ihosyövät

Okasolusyöpä ja tyvisolusyöpä (basaliooma) kehittyvät pitkäaikaisen aurinkoaltistuksen seurauksena useimmiten vanhemmille ihmisille. Näitä syöpiä esiintyy pääasiassa kasvoissa ja käsissä, eli alueilla, jotka ovat jatkuvasti alttiina auringon säteilylle. Tyvisolusyöpä on ihosyövistä yleisin, mutta myös vaarattomin, koska se esiintyy paikallisena eikä lähetä etäpesäkkeitä. Okasolusyöpä ja tyvisolusyöpä (basaliooma) ovat yleensä hyväennusteisia.

Lue lisää ihosyövistä Kaikki syövästä -sivustolta

Ihosyövät(avautuu uudessa ikkunassa)

Auringosta tuleva UV-säteily pystyy vaurioittamaan ihosoluja. Vaurioituessaan ihosolussa tapahtuu muutoksia, jotka voivat johtaa ihosyöpään.

UV-säteily eli ultraviolettisäteily jaetaan kolmeen eri osaan: UVA-, UVB- ja UVC -säteilyyn.

UVA-säteily tunkeutuu ihon syvempiin kerroksiin.

UVB-säteily tunkeutuu ihon pintaosiin, ja sen vaikutuksesta iho paksuuntuu, ruskettuu ja lopulta palaa. Ihon palaminen johtuu pääosin UVB-säteilystä.

UVC-säteily suodattuu kokonaan pois ilmakehän yläkerroksissa.

UVB-säteilyn syöpää aiheuttava vaikutus on tunnettu jo pitkään. UVA-säteilyä pidettiin pitkään vaarattomana, mutta viimeaikaisten tutkimusten mukaan se voi edistää ihosyövän syntyä.

Ihon ruskettuminen ja palaminen

Auringon UV-säteilyn vuoksi ihossa muodostuu melaniinipigmenttiä ja iho ruskettuu. Ruskettuminen on ihon suojamekanismi. Ruskettumisen tarkoituksena on suojata ihon syvimpiä kerroksia. Kun pigmentti tummenee, sen määrä lisääntyy ja iho paksuuntuu. Rusketus ei suojaa ihoa palamiselta. Tummakin rusketus vastaa korkeintaan suojakerrointa 4.

Palaminen on näkyvä osoitus siitä, että UV-säteilyn aiheuttamat soluvauriot ovat ylittäneet ihon sietokyvyn. Jo ihon punoitus kertoo palamisesta. Monen suomalaisen iho voi palaa kovassa säteilyssä jo 10 minuutissa.

”Palamisesta jää ihoon muistijälki. ”

Iho ei karaistu palamisessa, vaan itse asiassa käy toisin päin. Palamisesta jää ihoon muistijälki. Tästä johtuukin se, että lapsena ja nuorena saadut suuret UV-annokset ja ihon toistuva palaminen lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään myöhemmin.

Pitkään jatkuva ja toistuva altistuminen UV-säteilylle aiheuttaa myös ihon vanhenemista. Suurin osa ihossa näkyvistä ikääntymismuutoksista on UV-säteilyn aiheuttamia. Iho menettää kimmoisuuttaan, rypistyy, veltostuu, siihen tulee läikkiä ja se muuttuu karheammaksi.

Lapsen iho on aikuisen ihoa herkempi auringolle, koska lapsen iho on ohut, eivätkä sen omat suojamekanismit ole vielä täysin kehittyneet. Lisäksi lapset oleskelevat paljon auringossa. Ihon toistuva palaminen lapsuudessa lisää melanoomariskiä myöhemmin, joten lasten suojaaminen auringolta on erityisen tärkeää.

Jos iho palaa, kortisonipitoinen voide voi lievittää voimakkaimpia ihoreaktiota ja kipuun voi auttaa tulehduskipulääke. Palamisen aiheuttamiin soluvaurioihin ei kuitenkaan voi vaikuttaa jälkikäteen. Tärkeää on välttää ihon palamista jatkossa.

Ihotyypit

Ihmiset voidaan jakaa ihon palamisherkkyyden mukaan kuuteen eri ihotyyppiin. Ihotyypin pystyy päättelemään melko hyvin ihon värin perusteella: hyvin vaalea pisamainen iho kuuluu ihotyyppiin 1 ja vaalea iho ihotyyppiin 2. Tummempi iho sietää paremmin aurinkoa kuin vaalea iho, mutta sekään ei estä saamasta ihosyöpää. On myös hyvä muistaa, että ruskettuminen ei juuri paranna ihon sietokykyä.

Herkimmin palavat ne henkilöt, joiden ihotyyppi on 1 tai 2. Heillä myös ihosyöpään sairastumisen riski on suurin.

Suomalaisista suurin osa kuuluu ihotyyppiin 3, neljäsosa ihotyyppeihin 1 ja 2 ja noin yksi kymmenestä ihotyyppiin 4. Tyyppiä 5 ja 6 on vielä vähemmän.

uv_grafiikka_1

Auringon ottaminen ja rantalomat

Auringonottaminen erityisesti ulkomaanmatkoilla, rannalla tai uima-altaalla, voi tuntua rentouttavalta ajatukselta, mutta oman terveyden takia sitä kannattaisi välttää. Avoimella paikalla, kuten uimarannalla, puolet säteilystä tulee hajasäteilynä ympäristöstä.

Lisäksi auringossa bikineissä tai uimahousuissa makaaminen on erityisen haitallista. Makuulla säteilylle altistuu huomattavasti suurempi määrä ihoa ja säteily tulee iholle kohtisuoraan.

Pystyasennossa saa vain neljänneksen UV-säteilyn määrästä verrattuna auringossa makaavaan. Auringosta kannattaakin nauttia pystyssä ja liikkumalla sekä pysyttelemällä varjossa.

Solarium

Solarium ei ole turvallinen vaihtoehto auringon säteilylle. Itse asiassa solariumissa saatu UV-säteily voi olla 10-15 kertaa voimakkaampaa kuin puolenpäivän aikaan Etelä-Euroopassa saatu annos.

Solariumissa saatu UV-säteily poikkeaa auringon säteilystä. Solariumissa iho altistuu auringonvaloa selvästi enemmän UVA-säteilylle ja ruskettuu nopeasti. UVB-säteilyn ihoa paksuntava vaikutus kuitenkin puuttuu kokonaan. Näin solariumrusketus suojaa ihoa palamiselta selvästi huonommin kuin luonnollinen rusketus. Solariumrusketus ja ihon toistuva palaminen auringossa lisäävät merkittävästi riskiä saada ihosyöpä.

Alle 18-vuotiailta solariumin käyttö on Suomessa kielletty kokonaan.

Lue lisää solariumista Säteilyturvakeskuksen sivuilta

Solarium

Auringon säteilyn voimakkuutta ei kannata aliarvioida. Mitä voimakkaampaa auringon säteily on, sitä nopeammin se aiheuttaa vaurioita ihossa. UV-säteilyn voimakkuus riippuu monesta asiasta.

Siihen vaikuttavat

  • sijainti maapallolla
  • vuodenaika
  • kellonaika
  • säätila
  • korkeus merenpinnasta
  • säteilyn heijastuminen ja hajonta

Esimerkiksi keskikesällä, päivänpaisteessa turvallinen annos täyttyy huomattavasti nopeammin kuin aamun tunteina.

Mitä korkeammalta aurinko paistaa, sitä enemmän UV-säteilyä maahan tulee. Helppo tapa tarkistaa säteilyn voimakkuus on tarkkailla omaa varjoaan: Mitä lyhyempi oma varjo on, sitä vaarallisemmaksi paahde muuttuu.

On hyvä kuitenkin muistaa, että pilvinenkään sää ei suojaa UV-säteilyltä. Jopa 90 prosenttia säteilystä voi läpäistä ohuen pilven.

Erityisen voimakasta aurinko on rannalla, hangella tai veden läheisyydessä, sillä vaalea hiekka ja erityisesti lumi heijastavat runsaasti säteilyä. Myös vesi heijastaa auringonsäteitä.

UV-indeksi

Ultraviolettisäteilyn voimakkuutta kuvataan UV-indeksillä. UV-indeksi ilmoittaa auringon UV-säteilyn määrän yhdellä suhdeluvulla. Mitä suurempi luku on, sitä lyhyemmän aikaa iho kestää aurinkoa palamatta. Jos UV-indeksi on esimerkiksi 9, herkkä iho palaa 14 minuutissa.

UV-säteilyltä on syytä suojautua, kun UV-indeksiluku on 3 tai suurempi. Yli 11:n UV-indeksi tarkoittaa äärimmäisen voimakasta ja haitallista säteilyä.

uv_grafiikka_4

Suomessa UV-indeksi ylittää 3 toukokuusta elokuuhun. Päivittäin auringolta pitää suojautua kello 11-15. Etelä-Suomessa UV-indeksi on keskikesällä aurinkoisena päivänä korkeimmillaan noin 5-6.

Suosituissa lomakohteissa, kuten Välimeren maissa, Thaimaassa ja Kanariansaarilla UV-indeksi on miltei aina yli 3, ja voimakkaimmillaan se voi olla yli kaksinkertainen Suomen kesään verrattuna. Myös vuoristossa UV-säteily on voimakasta. Esimerkiksi Himalajalla UV-indeksi voi olla jopa 16.

Päivän UV-indeksin voi tarkistaa Ilmatieteen laitoksen sivuilta.

UV-indeksi

Auringonpaisteesta voi iloita, kunhan muistaa suojautua oikein ja nauttia siitä kohtuudella.

Auringon säteilyltä suojautumiseen on kolme keskeistä keinoa: Varjo, vaatteet ja voide.

Vetäydy varjoon erityisesti keskipäivän auringon aikaan. Vuorokauden UV-annoksesta noin puolet kertyy kello 11-15. Varjossa oleskelu on ensisijainen ja yksinkertaisin keino suojautua auringon säteilyn aiheuttamilta haitoilta.

Suojaudu kevyillä, väljillä vaatteilla. On hyvä, jos hihat ulottuvat kyynärpäihin ja shortsit tai hame polviin.

Suosi mieluummin väljiä kuin ihonmyötäisiä vaatteita. Tummat ja värikkäät kankaat suojaavat vaaleita vaatteita paremmin. Ohut, vaalea tai kulunut vaate voi vastata vain suojakerrointa 4 tai 5.

Käytä hattua. Leveälierinen hattu suojaa kasvot, niskan ja korvat.

Suojaa silmät aurinkolaseilla. UV-säteily on haitaksi myös silmille. Säteily aiheuttaa mykiön samentumia, harmaakaihia ja silmänpohjan rappeumaa.

Tarkista, että aurinkolasisi ovat laadukkaat.

Laadukkaat lasit tunnistaa siitä, että niissä on

  • CE-merkki,
  • UV 400 -merkki,
  • ja että laseissa on lupaus 100 % UV-suojasta.

Hyvät aurinkolasit paitsi suodattavat säteilyä tehokkaasti, myös peittävät sivuilta silmään pyrkivän säteilyn. Aurinkolaseja tarvitaan myös talvella, koska auringossa hohtava lumihanki heijastaa säteilyä ja moninkertaistaa silmien altistumisen säteilylle.

Valitse aurinkovoide, jonka suojakerroin on 15, etelänlomilla 30. Tarkista, että voide suojaa sekä UVA-että UVB-säteilyltä.

Suojakerroin (SPF) kertoo aurinkovoiteen kyvystä estää UVB-säteilyn aiheuttamaa ihon palamista.  Aurinkovoide, jossa on suojakerroin 15, suodattaa 93 prosenttia UVB-säteilystä ja aurinkovoide, jossa on suojakerroin 30, puolestaan suodattaa 97 prosenttia UVB-säteilystä.

Voitele alueet, joita vaatteet eivät suojaa, kuten kasvot, korvat, jalat ja kämmenselät.

”Laita suojavoidetta reilusti, enemmän kuin tavallista kosteusvoidetta.”

Laita suojavoidetta reilusti, enemmän kuin tavallista kosteusvoidetta.  Levitä aurinkovoide puolisen tuntia ennen ulos menoa ja lisää voidetta perin tunnin välein. Lisää tarvitaan myös uinnin, pyyhkeellä kuivaamisen tai hikoilun jälkeen. Myös ruskettunut iho tarvitsee suojavoidetta.

Voiteiden suojakertoimet perustuvat valmistajan mittauksiin suojasta, kun voidetta on levitetty paksu kerros. Jos voidetta laittaa vähemmän, voi suojakerroin jopa puolittua.

Aurinkovoiteella ei saisi pidentää auringossaoloaikaa.

Yleensä aurinkosuojatuotteet säilyvät noin vuoden avaamisesta. Älä säilytä voidetta auringonpaisteessa, sillä monet aurinkosuojainmolekyylit hajoavat helposti kuumassa.

Riittävä D-vitamiinin saanti ei edellytä auringonottamista tuntikausia. Vaaleaihoinen suomalainen saa riittävästi D-vitamiinia huhti-syyskuussa oleskelemalla auringossa noin 15 minuuttia kolmesti viikossa kasvot ja käsivarret paljaana silloin, kun UV-indeksi on yli 3. D-vitamiinia saa myös syömällä kalaa ja D-vitamiinilla täydennettyjä elintarvikkeita kuten maitotuotteita.

Talvella D-vitamiinia on tarpeen ottaa lisäksi pillereinä tai muuna ravintolisänä. Tummaihoisten, Suomessa asuvien henkilöiden on syytä käyttää vitamiinilisää ympäri vuoden.